tiistai 30. toukokuuta 2017


Menneisyyden musta silmä tuijottaa kalmanhajuisena onkalona vasten viattoman oloisen kulkijan kohmeloisia kasvoja.


Huvimaja ei ole ehkä oikea termi kuvaamaan tätä ilotonta soppea, jonka alkuperäistä käyttösuunnitelmaa emme ryhdy tässä yhteydessä arvuuttelemaan.


Ylä ja ala. Oikealla näkyvään rotiskoon tutustuimme jo viime kerralla, joten tänään astelemme alusille, mutta nauttikaamme ensin piharakennusten kummeksuttavasta athmosfääristä.




Navetan  eläinkunta koostuu enää muurahaisista.




Omenapuunkin muoto kuvastaa luovuttamisen aluisia aikoja kumarine ryhteineen.


Moniuloitteinen ja -käyttöinen piharakennus jääköön taa. Nyt on aika astua modernimpaan maailmaan.


Mineriitit ja kattohuovat ovat palvelleet hyvin. Asbestia käytettin männä aikoina lähes kaikkeen rakentamiseen aina liimoista lähtien. Siksi nämäkin pinnat ovat kestäneet huolettomasti aikaa. Muutenhan kyseinen ja kyseenalaisen maineen saavuttanut partikkeli on kestävyyttä lisäävän vaikutuksensa myötä oiva lisä materiaaleihin, mutta sen erityisesti hengitysteihin vaikuttavat ainesosat ovat punaisen nortin syöpää ja ahtautumia aiheuttavia molekyylejäkin vaarallisempia. Joskin tuo työmiesten suosima savukekkin on kuulemma laimennettu eu:lle sopiviin myrkkylukemiin. Ensimmäinen asbestin (ja tupakoinninkin) haittoihin puuttunut päättäjä oli muuten myös kyseenalaista mainetta niittänyt valtakunnankansleri Adolf Hitler. Tietyntyyppisen viiksimuodin pilaamisesta vuosisatojen ajaksi, voinemme syyttää häntä myös kymmeninen miljoonien ihmisten ennenaikaisesta kuolemasta, kansanmurhasta. lukemattomista sota ym. muista -rikoksista ihmisyyttä ja ihmiskuntaa vastaan. Unohtamatta myöskään sodan aiheuttamia ympäristöongelmia, joista kuitenkin on jostain syystä aina vaiettu. 




Autopiirimyyjän ovella ollaan. Liekö ollut Mäkis Pekan kilpailija vai kätyri?


Runtua ovat saanet ovet täälläkin, mutta se sallittakoon. Olemmehan sotaharjoitusalueella.


Kummallista kauneutta.


Joku huolimaton on jättänyt hylsyjään lojumaan pitkin keittiötä.






Olohuoneen maisemaikkuna on aikoinaan herättänyt varmasti kateutta kuorma-automyyjän naapurustossa.


Oliskohan seinäpaperit Toijalan tapettitehtaan tuotantoa?






Suuret unelmat - pieni elämä. Minkähänlaiset odotukset ovat olleet tulevasta tätä taloa rakennutettaessa.


Pilkettä ainakin on ollut silmäkulmassa. Palomuurin tiilikuvioinen tapetti kertoo sen.


Taulun paikat.


Keittiö on yllättävän vanhakantainen talon muuhun arkkitehtuuriin nähden. Puuhella sentään on löytänyt sijansa, vaikka onkin se keskuslämmitys.


Talonaluset ujeltavat tuulessa tyhjyyttään.


Sokkeloinen ja tilava kellarikerros ei kätke sisäänsä saunaa, edes sähkö sellaista. Ehkä yläpihan pihasauna oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen, eikä kilpailijaa haluttu tienoille.








Loppu ei ole juuri koskaan alkua kauniimpi. Parhaat hetket asettuvatkin siihen väliin, aloittamisen ja valmiiksi saamisen maalaamalle kentälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti