Aikamiespoika ja elinikäinen poikamiesaika. Tässä vinksahtaneessa taloudessa asusteli vielä kymmenkunta vuotta sitten todellinen peräkammarinpoika ja bachelor.

Äitinsä kanssa kahden asustellut saamattomuus jäi totaalisesti heitteille kun viikatemies kävi kiertelemässä nurkkia ja houkuttelemassa uupuneen vanhuksen matkaansa. Kaikki arkiaskareet jäi niille sijoilleen. Verhot ovat pysyneet jo kohta kolmekymmentä vuotta samoissa asetuksissa, auto jäi pihaan sille paikalle, johon se viimeisen kerran ajettiin. Saunakaan ei enää tuprautellut savuja piipustaan.

Ainoa mikä paljasti että talossa asutaan oli pieni polku pihan poikki ja illan hämärässä ikkunasta kajastava valo.

Juoksevan talousveden tulo lakkasi joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla, kun kaivon pumppu sanoutui irti palveluksestaan. Suurta murhetta tästäkään ei päässyt syntymään, sillä vedenkulutus lieni muutenkin vähäistä, koska peseytyminen eikä vaatteidenpesu kuulunut rutiineihin. Vähäinen vesi mikä kului, käytiin hakemassa ämpärillä naapurin piharakennuksen nurkalta.

Moskviths Elite. Aatteen ja tasa-arvoisuuden puolesta. Aikansa kansanauto, joka on valitettavasti nyttemmin lähes kokonaan kadonnut Suomen teiltä ja talojen pihoista.

 Tyylikäs loppuun asti.

Itsestään huolehtimaan kykenemätön asukas on todennäköisesti toimitettu laitokseen tai hautausmaalle sitten viime käynnin, josta onkin jo vierähtänyt useampi tovi. Autioituneen talon ikkunasta pilkottavat lähinnä erilaisista einespakkauksista koostuvat jätevuoret. Tuoksu on varmasti ollut sietämätön eikä mahdollista loiseläinongelmaakaan voi tässä yhteydessä vähätellä. Tämäntyylinen elämäntapa kun saa aikaan ruoanjätteisiin pesiytyviä matoarmeijoita ja helpon aterian houkuttelemia hiiriä ja rottia. Myös luteet ja torakat viihtyvät tällaisessa ympäristössä. Jotain vastaava on koettu ennenkin, esimerkiksi mr. Mullinherkun luona vieraillessamme, josta luettavissa: http://ajat0nta.blogspot.fi/2012/01/kurkistus-suomalaisen-poikamies.html