Tämä punainen rintamamiestyylinen talo on ollut asuttuna vielä kuluvalla vuosituhannella. Vaikka sijainti on hyvien kulkuyhteyksien lähettyvillä, on puutarhassa ja pihamaalla niin sanotusti haudan hiljaista. Seisahtunut aika on aistittavissa tuoksuineen ja tunnelmineen. Pihan valtoisasta rehevöitymisestä voisi kyllä päätellä talon olleen hylättynä jo vuosikymmeniä. Tienoon aurinkoisin rinnetontti on parasta mahdollista kasvualustaa erilaisille kasveille. Ihmiskäsi pysyköön poissa, kun luonto muovaa ennen niin hoidettua ja trimmattua pihamaata mieleisekseen.

Markku ja Anja.

Asukkaat ovat oletettavasti muttaneet vanhainkotiin tai palvelutaloon. Osa irtaimistosta ja henkilökohtaisista tavaroista on jäänyt. Milloinkohan tämä ovi on suljettu viimeisen kerran ja minkälaisissa tunnelmissa? Onko suunnitelmissa ollut vielä tulla uudelleen vai onko käynti ollut tietoisesti viimeinen kerta? Seinät, ovet eivätkä ikkunat osaa valitettavasti puhua. Kerrottavaa niillä kyllä varmasti riittäisi.

Pihakoristeetkaan eivät puhua pukahda, paitsi kuvainnollista kieltään ajasta ja hauraudesta.

Tontin laitamilta näkyy perinteistä maalaismaisemaa. Seesteinen uneliaisuus huokuu peltojen yllä elokuisessa iltapäivässä. Verkkokalvoille piirtyvä kuva on kuin taulusta puolentoista vuosisadan takaa. Ehkä ajan rajat ja häilyvät käsitykset elävät täällä omaa elämäänsä teknologiayhteiskunnan hektisestä elämänrytmistä piittaamatta.

Ihminen juoksee kellon perässä, mutta tarkemmin kun alkaa miettimään, voi päätyä sellaiseenkin tulokseen ettei aikaa ole edes olemassa. Lähes jokainen meistä uskoo aikaan, maailman rytmi sykkii sen ympärillä kuin suunnaton valtimo, joka kuljettaa sitä jotakin eteenpäin. Onko kukaan meistä nähnyt aikaa tai koskettanut sitä? Ehkä elämmekin vain ikuisuudessa, jossa atomit siirtyvät mekaanisesti paikasta toiseen luoden aivoille ja aisteille illuusion. Järjellisesti se olisi paljon hyväksyttävämpi selitys kuin se että aika on olemassa.

Vaikka tulisi tuomiopäivä ja talo kääntyisi katolleen, pysyisi talonumero kuitenkin oikeana. Yhtä lohdullinen tieto kuin se, että liiteristä  löytyy räpylät ja snorkkeli vedenpaisumuksen sattuessa.

Ihminen on rakentanut keinuja kautta aikain. Ehkä keinumisen tuottama liike muistuttaa etäisesti kohdussa olemisesta. Siksi keinu onkin omiaan rauhoittamaan, rentouttamaan ja lisäämään turvallisuuden tunnetta.
Tästäkin autioituneesta ja kasvillisuuden valtaamasta puutarhasta niitä löytyy kaksin kappalein, niin sanottu parikeinu ja perinteinen kolmen isuttava malli. Joskin eri kuin yleisesti muissa saman seudun vanhemmissa taloissa oleva malli, jota paikallinen metallialanyritys on myynyt vuosikymmeniä.

  

Ehkä syy talon hylkäämiselle oli maaperästä nouseva mutatoiva myrkkykaasu. Kirjoittajalle kasvoi ainakin muutamia ylimääräisiä ulokkeita kohteessa liikuttaessa. Kenties toisesta galaksista peräisin olevat muukalaiset ovat vallanneet talon tukikohdakseen ja popsineet alkuperäiset asukkaat ahnaisiin ravintoaukkoihinsa. Paljastumisen pelossa he tietysti sädettivät pahaa-aavistamattoman tutkijan, joka tunkeutui kielletylle alueelle.

Vai mitä kummaa on tapahtunut? Sitä tuskin saamme koskaan tietää.